22. marras, 2015

Ensimmäiset lumihiutaleet!

Tässä istuskelen keittiönpöydän ääressä tyytyväisenä kuluneeseen viikonloppuun. Takassa palaa tuli, kynttilöitä sytytelty huoneeseen ja ulos ripusteltu valoja tunnelmaa luomaan.

Eilen saimme tänne Tuusulaan syksyn ensimmäisen lumipyryn. Tunsin lapsen riemun sydämessäni  iltalenkillä kun katuvalojen alla lumipyry tanssi erityisen kauniisti! Taivas oli samettisen tumma, viereiset männyt näyttivät häivytetyiltä pyryn keskellä. Valkeat hiutaleet olivat isoja ja märkiä ja pieni ilmavirta kieputti niitä miten sattuu. Yritin tutkailla hihalleni laskeutuneita hiutaleita, josko niistä olisi saanut kauniita lähikuvia, mutta ne tulivat niin tiiviinä ryppäinä, ettei yksittäistä taideteosta voinut siitä erottaa. Ensimmäinen lumipyry on aina yhtä ihanan näköistä ja tuntuista!

Illalla myös kuu pilkotti kauniisti pilvien raoista. Ei se ollut täysi, eikä täydellinen, mutta jotain lumoavaa siinä oli. Kameran kanssa piti värjötellä tovi omalla pihalla. Kuviin tuli liikaa valoa tai sitten kohinaa. Tämä kaipaa siis harjoitusta!

Sunnuntai aamumme oli todella tohinan täyteinen. Lapsen harrastuspäivä. Eväät, aamupalat, koiran lenkitys ja koko perhe autoon.

Nousin kuitenkin niin ajoissa ylös, että ennätettiin Remun kanssa nauttimaan pieni lenkki tuossa aamun hämärällä golfkentällä. Illalla satanut lumi oli jäänyt hennoksi kerrokseksi nurmiketän päälle ja pimeys ei ollutkaan enää niin ylivoimaista! Pieniä lumikiteitä vihmoi taivaalta edelleen. Maisema oli kuin satukirjasta! Kiireetön samoilu kentällä ristiin rastiin tuntui ihanalta ennen autoon istumista! Välillä piti kääntyä katsomaan lumeen jääviä jälkiä. Kaksi kulkijaa hiljaisessa aamussa, tassut ja töppöset.

Nyt illalla auringon jo mentyä mailleen, kuljin Remun kanssa lähes samoja jälkiä golfkentällä, kuin aamullakin. Nurmi edelleen lumisena, jäätyneet lehdet kahisi kenkien alla. Taivaalla pilvipeite, jossa aavistus vaaleanpunaista siniharmaan pumpulin seassa. Tuli ihan semmoinen olo taivasta ihastellessa, että voi, kun osaisi tuon maalata vesiväreillä! Täytynee kokeilla joku päivä. Nyt on monta kuvansiirtoteosta keskeneräisenä yläkerran pienessä pajassani. Piirtämäni tussityöt myös kaihertavat, tekisi mieli maalata tai värittää ne, mutta toisaalta haluan pitää ne mustavalkoisina! Tyttäreni ehdotti, että väritä puolet! Tätä täytyy vakavasti harkita. Ja kokeilla!

Energiaa alkavalle viikolle!