19. syys, 2015

Villakarvajalka ja muita ihanuuksia

Tarmokas olo! Aamun metsälenkki tyttären ja koiran kanssa venähti lähes parituntiseksi. Varusteet kun on oikeat, ei tuuli ja vesisade haittaa. Oikeastaan tuntui ihan siltä että olisi ihana yrittää nousta lentoon tuulenpuuskien mukana!

Suollehan me suunnattiin. Hyväntuulinen sakki, saappaat välillä varttamyöten upoten. Remu selvästi hymyilee poukkoillessaan onnellisena mättäiden välissä! Ja ne karpalot..Voi että kun olisi ollut joku pussi mukana, ne olisi nyt niin poiminta kunnossa!

Kiemurtelevat polut kuljetti meidät tällä kertaa vähän harvemmin kulkemilleni poluille. Oli aika ryteikköistäkin välillä ja polku muuttui nipin napin huomattavaksi painaumaksi. Oli siitä joskus joku muukin kulkenut. Todisteena siitä oli vanhan kuusen kylkeen kiinnitetty kaunis, vihertynyt linnunpönttö. Tytär varmisti välillä, että tiedänkö vielä, missä ollaan. Juu juu... En ole huolissani tuossa "omassa" metsässä, ei se niin iso ole. Ja niin nyttenkin, lopulta edessä aukesi ihan tuttu polun pää.

Raukea sakki asettui kotona kukin mieleiseensä puuhaan. Remulla se tarkoitti petiin käpertymistä, tytär pötkähti sohvalle ja minä kannoin ompelukoneen pitkästä aikaa keittiön pöydälle. Projekti etenee ;) .

Ehdimme myös jo käymään asioilla ja galleriaan olen lisännyt kuvan, jonka tähtenä on tänään "city-mato". Ihana väriläiskä kaupungin keskustassa! Facebookin ötökkäryhmästä jo heti sainkin tiedon, että kyseessä on villakarvajalka, koteloitumaan menossa. Kätevää tämä tiedonsaanti nykyään!

Ompelukoneprojektia jatkan nyt. Ihan tuliterät Muumimamma sakset pääsee nyt töihin!

Ihanaa viikonloppua kaikille!